lauantai 28. helmikuuta 2015

Silloin meni fuksilla pää pyörälle!

Tai tursaalla kuten tekniikan alalla aloittavaa opiskelijaa sanotaan.

Siis keskiviikkoisin olisi jotain bileitä? Keskellä viikkoa? Miksi? Nämä oli ensi ajatukset opiskelijabileistä joista ensimmäisiin törmäsin jo heti kouluun mentäessä. Tursajaiset järjestettiin ensimmäisellä kouluviikolla, jotka ovat tarkoitettu pääsääntöisesti tekniikan alalla aloittaville opiskelijoille eli tursaille. Tapahtuman tarkoituksena oli kierrellä rasteja joita oli ympäri Lahtea joten samalla tuli Lahen paikkojakin tutuksi. Rasteilla oli erilaisia tehtäviä joita suoritettiin ryhmässä jonka oli löytänyt tapahtuman aloituspaikasta. Omassa ryhmässäni oli oman luokan opiskelijoita joihin tuli sittemmin tutustuttua paremmin. Rasteilta sai pisteitä jotka rastin pitäjät merkitsivät sitten rastipassiin jonka ryhmä oli saanut aloituspaikalta. Tapahtuma päättyi Tivoliin jossa oli sitten jatkot ja voittajien palkitsemiset.   




Heti seuraavalla viikolla olikin fuksiaiset jotka oli tarkoitettu kaikille Lahden ammattikorkeakouluissa aloittaineille opiskelijoille eli fukseille. Tapahtuma oli teemallinen ja teemana oli supersankarit ja pahikset jonka mukaan tuli pukeutua. Tapahtuma oli samanlainen kun tursajaiset eli joukkueissa liikutttiin rasteilla ja rasteilla suoritettiin tehtäviä joista saatin pisteet rastipassiin. Tapahtuma päättyi Tivoliin jossa yleensä kaikki opiskelijabileet järjestetäänkin. 

Omaa ryhmääni fuksiaisissa :)

Tapahtumia on paljon etenkin jos lähtee Lahesta pois muualle. Jokaiselle löytyy jotakin ja mikä tärkeintä: ketään ei pakoteta osallistumaan mihinkään ja voi sitä juhlia ilman alkoholiakin. Itseltäni löytyy kavereita jotka tulevat vaan juhlimaan ja pitämään hauskaa. Hauskaa voi olla myös ilman alkoholiakin jos sitä ei halua ottaa! :)

Aloitavana opiskelijana tärkeimmät tapahtumat oli nimenomaan tursajaiset ja fuksiaiset, koska silloin kukaan ei ole vakavana ja pääsee tutustumaan rennosti ihmisiin. Lahessa tapahtumia järkkäävät pääsääntöisesti LAMKO ja LIRO joten tapahtumia riittää ihan lahessakin. Aloittavien opiskelijoiden tapahtumat on niitä tapahtumia jotka kaikkien tulisi kokea ainakin kerran elämässään, aloitti opiskelut heti toisen asteen koulun jälkeen tai myöhemmällä aikuisiällä. 

Mutta vastaukset miksi juuri keskiviikkoisin? NO MIKSIPÄ EI? Ja onhan keskiviikkoisin opiskelija ystävällisemmät hinnat ja ei oikein ketään muita liikenteessä koska eihän töissä käyvät voi viikolla tulla juhlimaan, joten saadaan olla keskenämme. :) 

Tursas uunituoreil haalareilla josta lisää juttua myöhemmin. 

Siis miksi vain istua hikipinkona tunneilla kun voi välillä rentoutua frendien kaa ja pistää tuulemaan! Opiskelijatapahtumien kautta saa uusia kavereita, eli vaikka olisit yksin niin lähde ihmeessä mukaan kyllä sieltä joku tuttava aina löytyy. Riehuminen tekee välillä ihan hyvää opiskelun ohella ja porukassa se on hauskempaa!


Kun olen kännissä niin olen kännissä. -Henrik Härmä

perjantai 27. helmikuuta 2015

Mitä siellä sit tehdään? Ensimmäinen vuosi meni siivillä.

2013 loppukesästä sain elämääni vaikuttavan kirjeen kotiin: olin hyväksytty opiskelemaan Lahden ammattikorkeakouluun materiaalitekniikkaa. Olin siis kokeillut onneani täydennyshaussa kesällä ja olin hieman pessimistinä pääsykokeen menestyksen suhteen. Pääsykoe oli tekniikan alalle tyypillinen matemaattisiin aineisiin pohjautunut koe jossa oli erinäisiä matemaattisia laskuja ja samalla kemiaan ja fysiikkaan liittyviä kysymyksiä. Koulu alkoi kirjeen avaamisesta kahen viikon päästä ja siinähän meinasi tulla hoppu töiden sumplimisen ja muidenkin asioiden hoitamisen kanssa, mutta eipä se riemua vähentänyt siitä että pääsin vihdoin opiskelemaan. 

Ensimmäisenä kouluviikko oli puolikas viikko jolloin ei tapahtunu itse opiskelua vaan tarkoituksena oli tutustua kouluun ja omaan luokkaan, jossa oli reilu 60 opiskelijaa laidasta laitaan. Luokka ja tuutorit tulivat tutuksi sillä viikolla ja seuraavalla viikolla alkoikin itse opiskelu.

Ensimmäisellä viikolla tunneillemme ilmeistyin outoja kasvoja omituisten powerpoint esityksiensä kanssa. Nämä oudot naamat olivat koulun ohella olevia yhdistyksiä jotka halusivat tulla kertomaan toiminnastaan. Esityksiä meille oli pitämässä Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO, Lahden insinööriopiskelijat LIRO ry ja puutekniikan insinööriopiskelijat PINO ry joiden toimintaan liityinkin saman tien mukaan. Lisää tietoa löydät näistä osoitteista: LAMKO: http://www.lamko.fi/fi/etusivu   LIRO: http://liro.fi/     PINO: http://www.pino-ry.fi/




Ensimmäinen puoli vuotta oli materiaalitekniikan perusopintoja: matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, ICT-tunteja ja tietenkin pintaraapaisu materiaaleista jotka olivat silloin metalli, puu, tekstiili ja vaatetus ja muovi. Meidän luokka olikin viimeinen luokka jolta pääsi suuntautumaan puu-, muovi- ja tekstiili- ja vaatetustekniikkaan. Nykyään muovi- ja tekstiili- ja vaatetustekniikka on yhdistetty yhdeksi koulutuslinjaksi. Opiskelussa oli paljon uutta mutta myös lukiosta opittujen asioiden kertaamista. Kävimme myös erilaisilla yritysvierailuilla katsomassa millaista on kyseisen materiaalin valmistus ja käsittely ja millainen on työympäristö.


Jotkin koulupäivät olivat todella raskaita, koska ne saattoivat venyä jopa 11 tuntisiksi. Se oli aika rankkaa etenkin kun liikuin kouluun joka päivä toiselta paikkakunnalta kun en saanut viellä asuntoa Lahesta. Aamulla piti olla jo seitsemän jälkeen juna-asemalla että pääsin kaheksaksi kouluun ja kun koulu loppui joinakin päivinä kuudelta niin olin parhaillani kaheksan aikaa kotona. Se oli aika puuduttavaa ja vei paljon voimia. Onneksi tätä ei kestänyt kun yhen periodin ja sain sitten lokakuussa asunnon Lahesta joka kans helpotti koulussa käyntiä. 

Joulukuussa valitsimme sitten mihin materiaaliin haluamme erikoistua ja itse valitsin puutekniikan. Päivääkään en ole valintaani katunut! Päivienkin pituus muuttui kohtalaiseksi ja tahti oli muuten kova koska koulu loppui jo vapun aikoihin. Luokkakin muuttui kolmasosan pienemmäksi siitä missä olin syksyn ollut ja samalla tuli tutustuttua ihmisiin paremmin. 

Ensimmäinen kouluvuosi menikin hujauksessa ja käteen jäi paljon muistoja! Mutta tässä nyt pintaraapaisu ensimmäisen vuoden opiskeluista.


Ihmiset, jotka antavat tapahtumien ja olosuhteiden määrätä elämänsä kulun, elävät reaktiivisesti.    He eivät ole elämänsä herroja, he vain reagoivat elämään. -Stedman Graham





torstai 26. helmikuuta 2015

Nainen insinöörinä? No miksi ei?


Kaikki mitä täällä tulen kertomaan omasta opiskelijaelämästäni ovat minun mielipiteitä niitä ei tule sekoittaa mihinkään muuhun yhteyteen.

Aloitin kirjottamaan tätä sen takia koska joillakin ihmisillä on käsitys ettei nainen voi opiskella insinööriksi koska se on miesten ala. Ja paskat sanon minä!

Itse opiskelen Lahessa tekniikan alalla puutekniikka nyt toista vuotta, eli tie kohti insinööriyttä on jo alkanu reilu 1,5 vuotta sitten, Vaikka olenkin vuosikurssillani ainoa naispuolinen puutekniikan opiskelija ei ainakaan omalla luokalla eikä muillakaan luokilta olla tultu sanomaan et mee ny helvettiin et kuulu tänne. Toista voisi sanoa parista opettajasta jotka sanovat sen jopa luokan edessä ääneen mutta sen pitää mennä toisest korvast sisään ja toisest ulos.

Se miksi lähin opiskelemaan insinööriksi on itsellekkin viellä vähän epätietoisuudessa mutta se että intin jälkeen (kyllä olen käynyt intin ja aliupseerikurssin) oli varmaa että ammattikorkeesen menen ja puu on aina kiehtonut materiaalina. Lahteen tuli eksyttyä koska se oli lähellä mutta silti kaukana aloittaakseni melkeinpä alusta elämän.

Oma luokkani on onneksi todella mukava ja yhtenäinen etten tunne oloani eristetyksi. Ja myös meijän LIRO (eli Lahden insinööriopiskelijat LIRO ry) on kaikkien pesä jossa ketään ei syrjitä vaan taistellaan yhdessä. JOUKOSSA ON VOIMAA! Siellä tunnen oloni kotoisaksi ja siellä ei välitetä ootko nainen vai mies vai alle 20- vuotias vai yli 50- vuotias. Ja sellaista sen kuuluukin olla muutenkin koko koulussa. Opiskelijoiden välillä sitä ei näy koska kukaan ei tule syrjäytetyksi koska kaikki jotka ovat yksin otetaan toimintaan mukaan. Yhdenkään opiskelijan ei tulisi olla yksin! Ei vaikka olisi missä koulussa tahansa. Ja tästä voisi jokainen ottaa mallia. En itse näe mahdottomana etteikö nainen voisi opiskella miespainoitteisella alalla tai mies naispainotteisella alalla. Me opiskelemme sitä mitä me haluamme ja se joka uskaltaa olla jo niin erilainen kuin muut että toteuttaa omat haaveensa ei tulisi sen takia joutua eristetyksi siitä perusmassasta vaan nimenomaan kannustaa viellä lisää jotta opiskelut ei tyssäisi siihen.

Tässä oli mielestäni nyt hyvä aloitus tänne ja tulen jatkossa kertomaan enemmän siitä mitä insinööriopiskelija kohtaa arjessaan ja mitä teen  :)


Nobode dies a virgin. Life fucks us all. -Kurt Cobain